Sivut

torstai 8. marraskuuta 2012

Erilainen ohrapirtelö

Eilen pääsin aloittamaan kakkostason kunnolla. Otin siis marjat käyttöön ja oli huippu hyvää pirtelöä. Toki se tuli juotua kaljalasista kun näytti kauniimmalta, joten ohrapirtelöksi sitä voin nyt kutsua :)


Laitoin 2,5dl vettä, mansikkapirtelö jauheen ja n. 60g pakastemansikoita ja pyöräytin sauvasekoittimella ja sanoin ei voi kuvailla kuinka namilta se maistui.



On ollut viimepäivinä hieman ehkä masentunut olo. Jotenkin olen yllättynyt kuinka motivoitunut olen kuitekin ollut noudattamaan tätä ruokavaliota ja tunnollisesti jaksanut punnita sen mitä suuhuni lappaan. Viimepäivinä kaikki se elämän tuoma stressi on tuntunut moninkertaiselta ja varsinkin iltaisin olen ollut kovin levoton. Tuntuu, että eri asioista johtuvat paineet ovat vaikuttaneet unimääräänkin, vaikka aikaisemmin olen elämäntilanteessa kuin tilanteessakin saanut nukuttua yöt hyvin. Taitaapa olla tällä pienellä energian saannilla paljon tekemistä tuohon stressinsietokykyynkin. Tänään oli töissä pidempi päivä koulutuksen merkeissä ja ruokailuvälini venyi liian pitkäksi. Kahvitauolla oli tarjolla monelle sopiva, liiankin herkullisen näköinen täytetty patonki, mutta jouduin tyytymään vain vesipullooni ja lasilliseen pepsi maxia. Tsemppasin itseäni jaksamaan kotiin asti kun olin päättänyt tänään laittaa ruuaksi jauhelihasalaattia. Meidän taloudessa on kulutettu aina naudan jauhelihaa paljon ja sitä erityisesti olen kaivannut ruokavaliooni. Nyt kakkostaso ohjelmassa sallii kerta kalorimääräksi 200kcal, joten saatoin paistaa jauhelihan salaattiin. Hieman ylitin 200 kcal kun meillä oli 17% naudanjauhelihaa ja fetaa teki mieli hirveesti.


Salaattiini siis lisäsin 25g Apetina fetaa (n. 65kcal) ja 100g jauhelihaa sis. 17% rasvaa (228kcal Finelli). Tämän päivän koulutuksen ajan palelin paljon kun pitkähihaista paitaa ei ollut saatavilla ja paikoillaan istuessa vilu oikein korostui. Olen nyt koko camppaamisen ajan kärsinyt ihan olemattomasta ääreisverenkierrosta ja käteni ovat jäässä koko ajan. Kotonakin tekisi mieli pitää tumppuja kädessä jatkuvasti. Toivottavasti en nyt valitellut liikaa, mut ei aina jaksa olla yltiöpositiivinen.

1 kommentti:

  1. Ei tarvitse olla positiivinen koko ajan. Laihduttaminen on välillä ihan ahterista, ja on tosi hienoa, että jaksat pysyä dieetin nurkassa kiinni silloikin kun muu elämä potkii päähän. Siinä se testataan se pitkäjänteisyys, jota sitten ylläpitovaiheessa tarvitaan kun halutaan pysyä siinä saavutetussa ihannepainossa...

    VastaaPoista