Viime keväänä vietimme ystäväni Mushkan vauvajuhlaa, jossa mainitsin, että jos joskus mulle tälläistä järjestetään niin haluan pippeli kakun. No, sitä saa mitä tilaa :) Kaikki kuulemma alkoi jo aikaa sitten, siis se juhlien suunnittelu. Kuitenkin tiistaina tällä viikolla mieheni kyseli, että onko meillä jotakin lauantaina ja kertoi hänellä olevan minulle jokin yllätys. Hän myös kertoi tarvitsevani passin ja vaihtovaatetta. Siinä sitten kävin viikon aikana kaikki vaihtoehdot laivaristeilystä hotelliyöhön läpi pienessä mielikuvituksessani. Kuitenkaan lisää vihjeitä ei tippunut..
Puolilta päivin lauantaina lähdimme laukun pakkaamisen jälkeen autolla. Mietin, että miksi pakattu laukku piti jättää kotiin. Vastaukseksi sain, että tuodaan oma auto myöhemmin kotiin, jolloin laukun voi noutaa samalla. Mieheni vei minut syömään hänen valitsemaansa ravintolaan Panimoravintola Plevnaan. Oli kiva käydä syömässä tietämättä mihin ravintolaan ollaan menossa. Syömisen jälkeen menimme elokuviin, jonka Santeri oli itse valinnut. Hyvin miehisenä elokuvavalintana oli Selänne. No, ihan jees, tykkäänhän minä jääkiekosta. Kotiin ajeltaessa mies puhui puhelimeen kaverinsa kanssa ja kertoi meidän olevan aikataulun kanssa jäljessä tai jotakin. Siinä sitten mietin et just, kivoja yllätyksiä ollut, mut eikö me jatketakaan iltaa kahden vaan esim. kotibileissä hänen kavereidensa kanssa, (Hieman harmitti kun olin aiemmin alkuviikosta tämän yllätyspäivän vuoksi perunut sovitun illanvieton oman ystäväni Maikun kanssa), että nytkö ilta päättyy miehen kavereiden seurassa. Lähdetäänkö me sittenkin porukalla laivalle?
Kotiin päästyäni ihan normaaliin tapaan riisuin kenkäni ja laittaessani avaimiani tutulle hyllylle ihmettelin miksi vieras huivi on hyllyllä, jossa ei mun huivit ole? ja miksi vauvan makuuhuoneen ovi on kiinni? Se ei ole koskaan kiinni. Samalla aloin itkeä kun tajusin huivin olevan oikeasti jonkun muun ja että täällä on nyt muitakin. Samalla syttyi selkäni takana valot ja kasa ystäviähän siellä oli.
Sain vaippoja ja kauniin itsetehdyn nahka-niittipannan sekä jokainen oli lahjoittanut jonkinlaisen palvelun esim. vaipan vaihdot päivän ajan tai vapaa päivä vanhemmille tms. Tytöt olivat myös hankkineet tilkkutäkkiin tarvikkeet ja sitähän sitten rupattelun lomassa ommeltiin. Takapuolelle painettiin käpälänjäljet ja niistä muokattiin pöllöt. Mushkalle keväällä väsättiin samanlainen peitto.
Sambasiskot tekaisivat myös helmistä jonkinmoisen "äitiyshenkikorun". Siinä kaikessa häkellyksessä tää meni hieman ohi mut siinä se ranteessa on :) Olin vielä tänä aamunakin ihan häkeltynyt miten mut saatiin niin hyvin huijattua/yllätettyä ja olen huippu onnellinen kaikesta siitä mitä oli järjestetty. Pakatun laukun sain tyhjätä ja onneksi passia ei tarvittu.
Kiitos rakkaat <3
.jpg)
