Sivut

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Juhlahumua

Ystäväni juhlapäivä alkoi pienellä huijauksella. Olin varannut juhlakalulle ajan kampaajaltani hiusten leikkaukseen ja laittoon. Pienen tarinanan siivittämänä Maikku ja systeri Miia saapuivat kampaamoon. Sankari oli kovin häkeltyneen näköinen ja kuullessaan hiusten leikkuu- lahjastani tirautti pienet kyyneleet. Aikuinen nainen sai pikku tyttö otsiksen :)



Sankari sai vielä meikit naamaan ja lopputulos näkyy tässä:


 Itse nautin myös Janikan ammattitaidosta ja lähdin juhlien viettoon näyttäen tältä:


Juhlissa vastasin ruokien esillelaitosta ja keittiössä hääräämisestä, mutta ehdin hieman jutella ystävienkin kanssa. Hyvä puoli keittiön puolella olemisessa oli se, ettei ehtinyt syömään. Juuri kun sain lastattua lautaselle ruoka-annokseni, mitä monta päivää jo olin odottanut, oli aina pöydästä jokin tarjottava loppu ja jouduin täyttämään lisää tilalle.



Päivä ei sujunut ruokailun suhteen mitenkään suunnittelemallani tavalla. aamulla join yhden camppaus-pirtelön klo 11. Seuraavan kerran laitoin suuhuni kaksi lihapullaa ja pienen tilkan kuohuviiniä klo 19. Klo 21 pääsin lastaamani lautasen kimppuun, josta jaksoin syödä n. 2/3. Lautaselle lastasin salaattia, n. 25g tonnikalaa, n. 25g raejuustoa, n. 50g kotijuustoa. Otin myös 4 itsetehtyä lihapullaa, yhden cocktail-piirakan munavoilla ja palan feta-parsapiirakkaa.


Olin kovin yllättynyt, ettei mun tehnyt mieli tarjolla olleita taco-lastuja eikä popcorneja. Johtuikohan kaikki siitä, että oli koko ajan jotakin tekemistä, etten ehtinyt miettiä suuhuni laittamista. Huonona puolena oli myös vähäinen juominen päivän aikana. Nautiskelin n. 0,5l Pepsi Maxia, mutta veden juominen jäi miltei kokonaan. Ihme ettei ollut päänsärkyä. Olin itse kovin häkeltynyt usean ihmisen huomanneen painonpudotukseni ja kertoivat lukevansa aina blogipäivitykseni. Tuli hyvä mieli, kiitos teille! Kovasti sananne minua motivoi ja tsemppaa jatkamaan. Eipä sitä itse aina muista pienentyvänsä, vaikka viikottain puntarilla käy ja paino on kuitenkin joka viikko pudonnut. Odotan kovasti, että se ensimmäinen 10kg menisi rikki, ei siihen paljoa matkaa enää ole. Koti vaaka tänä aamuna jo näytti sen kymmenen kilon pudotuksen, mutta odotellaan nyt sitä virallista valmentaja-punnitusta ennenkuin hehkutan :)



Juhlat olivat hyvin onnistuneet. Ruokaa ja juomaa riitti ja ihmisillä oli hyvä mieli. Kaikkein tärkeimpänä, sankari oli onnellinen, sehän oli pääasia. Aamulla herättyäni, oli hyvinkin krapulainen olo. Alkoholiin en koskenut (sitä yhtä skumppalasia lukuunottamatta), mutta ilmeisesti väsymys ja niukka syöminen teki tehtävänsä. Maha oli aamulla sekaisin, mutta onneksi se loppui melko lyhyeen. Turvottavaa oloa ei ollut ruokavaliostakaan huolimatta. Käytiin siivoilemassa juhlapaikalla ja santsailtiin ruokajämillä. Mielestäni lautaselle valikoin maltillisesti, mutta tänään en pystynyt enää välttämään taco-lastukuppia ja muutamia sipsejä söin. Suuhun hakeutui pari vaahtokarkkiakin ja morkkis oli valmis.

sunnuntain sapuska

Kotona olisi tehnyt mieli kebabia, jota mieheni krapuloissaan söi, mutta ylpeä olen etten ostanut omaa annosta vaan tyydyin cambridge-pirtelöön ja pariin haarukalliseen miehen lautaselta. Uskoin tämän jäävän tähän ja päivän lipsuilut olisi ohi. No, eipä tarvinnut mennä kuin anoppilasta hakemaan koiraa hoidosta ja tarjolla oli suurta herkkuani, riisipuuroo. Arvakkaa vaan söinkö.. Näihin kuviin ja tunnelmiin ja ensiviikon puunitus mielessä...IIIIIK!


 


1 kommentti: