tiistai 30. huhtikuuta 2013

Blogi hiljaisuuden loppu :)

Joku on jo varmasti miettinyt, että olenko sortunut sala syömiseen ja lihonut 5 kg enkä vain ole uskaltanut myöntää. Tästä ei nyt kuitenkaan ole kyse. Koko aikana en ole vielä kirjoitellut siitä, mikä se alkuperäinen, suurin motivaattori laihdutukselle on ollut. Sehän on juuri se, mikä muutama viikko sitten plussa tuloksella päätti itsestään ilmoitella. Olen mieheni kanssa läpi käynyt 1v ja 4kk ajan lapsettomuushoitoja ja laihdutusta sen pohjaksi. Kaikki on vielä hyvin aikaista, mutta voin sen todeta, että laihduttaminen on päättynyt useamman kuukauden ajaksi. Yhteistulokseksi tuli 18,1kg ja olen super tyytyväinen. Kuitenkin vielä jäi muutama kilo hampaankoloon ja uskon matkani jatkuvan vaakaa tuijotellessa.

Oon kovasti miettinyt jatkanko blogin kirjoittamista hieman eri aiheen ympäröimänä, mutta kuitenkin pyrin päivittämään pääsääntöisesti liikkumiseen ja ruokavalioon liittyvillä asioilla. Eihän se niin ole, että nyt voi popsia herkkuja ja mitälie naamariin. En aio syödä kahden edestä ja pelkään ihan liikaa niitä kiloja, mitä seuraavien kuukausien aikana kertyy... Mulla on ollut ihan orpo olo, kun en ole kirjoittanut blogia moneen päivään vai onko siitä jo useampi viikko? Kai siitä vain on tullut elämäntapa, osa painoprojektia ja mietinkin että harmittaako niitä ihmisiä, jotka blogiani seuraa jos alan mainitseen tänne asioita äitiydestä tms. Sit kuitenkin ajattelin, et alunperinkin kirjoitin tätä oman pään tuulettamiseksi, en sen takia et seuraako joku mua mun blogin kautta. Joten enköhän voi tänne höpistä mitä huvittaa. Lukija sitten tehköön sen valinnan lukeeko.

Helsingin reissun jälkeen olen ollut vaivan jos vaivankin kourissa, mutta päiviäni tällä hetkellä häiritsee eniten väsymys. Haluaisin olla aktiivinen odottaja, joka jaksaa käydä jumpalla ja kävelyllä. On ollut ihan mieletön kaipuu salitreeniin, mutta en ole kyennyt juuri työssäkäymisen lisäksi muuta tekemään. Toivon, että tämä väsymys ja huono olo väistyy pian ja jaksaisin olla se liikkuva mamma. Vappu nyt sujuu töissä ja yhden munkinkin söin. Vatsa tuli kipeäksi, mutta oli se sen arvoinen.


Vaikka tämä sokerista vappua toivottaa, niin älkää syökö liikaa munkkeja!

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Käykääs tsekkaan!

kuva blogista mutturalla

Huippu viikonloppu takana

Perjantaina ennen Helsinkiin lähtöä mulla oli valkkutapaaminen ja punnitus. Jos on paino junnannut kolmisen viikkoa niin nyt oli huikee pudotus -2,1kg! Huomattiin vaan mun ruokapäiväkirjan perusteella et oon syönyt 4 tasolla hieman liikaa viime viikot. Periaatteessa yhden aterian liikaa. No päädyttiin kuitenkin siihen et jatkan näin kuin nyt oon syönytkin ( ilmeisesti lähempänä tasoa 5 ) koska tää tuntuu luonnolliselta ja energiaa on riittänyt liikkumiseen hyvin. Kuitenkin edelleen ollaan tarkkoina ettei annokset ole liian isoja ja joka ruuass ei ole ruokakermaa ja muita kastikkeita. Myös Cambridge ateria on vain kerran päivässä, treenipäivinä voi syödä toisenkin.

Eli näillä mennään:

Aamupala, lounas, päivällinen, cambridge+marjoja. Välipalana ja aamiaisella voi olla hedelmää.

Perjantaina saavuin Helsinkiin ja Ilta sujui Anna-Siskon kanssa kuulumisia vaihdellen. Käytiin ostamassa lauantain fitnes hässäkkään eväät ja lauantai aamuna startattiin jo ennen yhdeksää vesisateessa kohti kulttuuritaloa. Olin tosi innoissani päästä katsomaan kisoja livenä kun kuvat voivat antaa fitneksestä melko raadollisen näkökulman. Olin hyvin yllättynyt siitä et kaikkein mielenkiintoisimpia oli kehonrakentaja miesten kisat kuin bikini fitnes tyypit joita alunperin lähdin katsomaan. Totesin et todellakin livenä katsominen oli kivaa verrattuna pelkkiin kuviin. Porukka oli saanut joihinkin vapaaohjelmiin huumoria mukaan ja hihitellä sai.

Useita julkisuudesta tutuksi tulleita tyyppejä ja leveätä selkää ja kapeata vyötäröä oli joka puolella. Todettiin A-S:n kanssa et tuli kauhee himo salille kun katteli porukkaa.

Mulla oli yks tuttu kisaamassa bikinissä alle 168cm sarjassa. Saana ei päässyt finaalikuusikkoon mut näytti kyllä upeelta. Oli myös kiva nähdä työn tulosta niiltä tyypeiltä joita olen blogien kautta seurannut. Ehdottomasti on päästävä Lahteen seuraamaan syksyn kisoja. Kaikenkaikkiaan kisoista jäi hyvä fiilis vaikka kaikki omat suosikit eivät pärjänneet. Kova laji, kaikki ei voi voittaa.

Tutustuttiin myös messupuolelle ja tilattiin tarjouksesta Body-lehteä 4 numeroa. Kaupanpäälisiks saatiin treenikalenterit ja koska ei kannettu käteistä mukana yllärinä saatiin myös t-paidat I Love my body tekstillä. Siinä olkoon uusi tavoitepaita koska en nyt vielä myönnä rakastavani kroppaani ja tuo S-koko on vielä haave. Kyl se päälle mahtui mut ei ehkä niin upealta näyttänyt.

Illasta oltiin ihan poikki. Käytiin Hesassa vielä Memphisissä syömässä salaatit ja painuttiin pehkuihin. Jäi suunniteltu kapakka kierros väliin kuumeisen ja väsyn olon vuoksi.

Sunnuntai aamuna kävin hölkkälenkillä vielä ennen junamatkaa kotiin. Pakkohan se oli kun olin kantanut treenivaatteita toiseen kaupunkiin asti.

















torstai 11. huhtikuuta 2013

She makes me go

On selvitty kahdesta yövuorosta, huhu huh, tiukkaa teki, mut selvisin.


Kuva on otettu klo 4:30, päivän ensimmäinen ateria. Huomatkaa ihanat silmäpussit. Nää kaks yövuoroo oli siitä ihmeelliset et mun ruokarytmi pysyi melko hyvänä ja mitään hiilari herkkuja ei tullu salaa popsittua. Pysyin hyvin kahen camppaustuotteen, hedelmä välipalan ja kahden lautasmallin sisällä. Aika kunnioitettavaa, kyseessä kuiteskin rytminrikkoja-työvuorot. Sain nukuttua molempien yön välissä vain 6,5h, mut silti lounaan jälkeen lähin Tiinan kans salille.

salaatti, raejuusto, cashew pähkinä sekä jauhelihakastike täysjyväpastalla
Välipalaksi pieni kahvi ja etelän hetelmää
Lyylillä välipala ilman kahvia


Kyllä on ihan eri asia käydä salilla vapaa päivänä kuin työpäivän jälkeen, varsinkin yövuoron. tuntui et sydän hakkaa ihan takykardiassa (varmaan hakkaskin) ja tein jalka prässinkin 20kg kevyempänä. Joku voisi sanoa et TEKOSYITÄ mut olkoon niin. Sain treenin kyl tuntuun, mut aina harmittaa kun ei yllä parempiin tuloksiin vaan on väsy.

Hulluilta päiviltä ostin uuden treenitopin kokoa M!!!
Tooosi keväiset näkymät, NOT.


Taidan kuulua niihin ihmisiin, jotka viihtyy hiljaisemmalla salilla, aamupäivällä. Jotenkin ihan tuskaa kun ei mahdu tekeen treeniä väki määrän vuoksi haluamassaan järjestyksessä vaan joutuu jonottaan kuin Hullujen päivien jonossa.



Tää hierontatuoli oli uus kokemus. Pelkäsin ihan törkeesti et koska sattuu ja lujaa.



Samikset salilla

Salin jälkeen kävin anoppilassa saunassa ja mätin naamaani appiukon tekemän iltaruuan. Oli hyvää, kiitos Karille :) Huomenna lähden kohti pääkaupunkiseutua ja vietän odotetun viikonlopun Anna-Siskon kanssa, johon mahtuu fitnestä ihan treeninkin muodossa kun A-S:sta on kyse sekä muskelien tuijottelua Fitnes Classicissa kulttuuritalolla. Hyvät viikonloput kaikille!

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Fit Fit Fitnes

Fitnes-elämäntapa taitaa olla nyt se the juttu. Joka puolella näkee Body- ja Bikinifitnes-juttuja ja sen suosio on kasvanut ihan hulluna. En ole tässä erilainen nuori, olen myös hyvin kiinnostunut kaikkeen fitnekseen liittyvään. Luen paljon fitnes-aiheisia blogeja ja lehtiä. Oon huomannut et niistä saa kovasti motivaatiota omaan laihtumiseen ja terveelliseen elämäntapaaan.
kuva: google.fi
Joku voisi puuttua ennakkoluuloissaan tuohon sanaan terveellinen ja body fitnes. Moni arvostelee lajia kovaan ääneen ja ehkäpä juuri siksi pidän body fitneksestä. Ihmiset joilla ei ole käsitystäkään millaisen työn takana kilpavartalo on. He vain tokaisevat et "mä en ainakaan treenaa ihan himona kun en halua äijämäisiä lihaksia". Just. Vieressä oleva Anna Virmajoki onkin hyvin äijämäinen. En haaveile kisakropasta. Tiedän, et noi kisaajat näyttävät tuolta rankan dieetin ja treenin vuoksi sen pari päivää vuodesta ja muun osan vuodesta ovat hyvinkin "normaalimman" näköisiä, hyvillä lihaksilla ja ehkä hiukan suuremmalla rasvaprosentilla kuin kisapäivänä. Ihailen fitneskisaajien onnistumista itsehillinnässä viedä läpi kova dietti ennen kisoja ja tekosyytöntä treenamista. Odotan innolla viikonlopun Fitnes Classic-kisaa Helsingin kulttuuritalolla. Hankittiin Anna-Siskon kanssa liput jo ajoissa. En oo koskaan aiemmin moisessa tapahtumassa käynyt. Odotan innolla sitä tekorusketuksen tuoksua ja strassien säihkettä, niitä lihaksikkaita vartaloita unohtamatta. Kumpa ihmiset eivät arvostelisi ihmisten elämäntapoja liikaa, olivatpa ne liittyviä fitneskilpailuihin tai Cambridge-ohjelman noudattamiseen. Jokainen löytäkööt omat tapansa elää.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Run Forrest, Run!

Lähettiin koiran kanssa lenkille, mut se oli jotenkin kummallisen vaisu ja päätettiin kääntyä takaisin kotiin ja palauttaa piski makaamaan.


Päätettiin heittää juoksukamat päälle ja kirmata räntäkeliin ekalle juoksulenkille tänä keväänä. Ja uskomatonta, juoksin ekaa kertaa ever yhteen putkeen miltei 4 km, koko lenkin (3,98km). Tän jälkeen tuntui niiin super hyvältä, että en osaa sitä sanoin kuvailla.





Olin jo viikonlopun aikana päättänyt, et pian on pidettävä se sallittu herkkupäivä, koska koko ajan on ollut vaikeempi olla ilman herkkuja ja ehkä se hillitsisi taas hetkeksi noita mielitekoja kun söisin kerrankin sitä mitä haluan ja sitten taas kiristelisin herkkujen suhteen. Lenkin jälkeen lähdettiin Hook ravintolaan syömään. Sehän tiesi aiemmin mun herkkuna olleitten kierreranskalaisten syöntiä. Mul oli jotenkin kurja olo jo siitä, et just olin nauttinut siitä sporttisesta hyvän olon tunteesta lenkin jälkeen ja nyt olisin aikeissa tuhota sen syömällä roskaa. Kun nyt olin henkisesti päättänyt sallia itseni syödä mitä halusin niin söin.


Tämäkö nyt oli se mun herkku, jota muka olin kaivannut? Totesin syömisen aikana, ettei se ollut niin hyvää kuin muistin. Olen ihan varma, et lihavana se roska maistuu paremmalle. Silloin saa sen tyydytyksen, hyvän olon tunteen siitä ranskalaisesta. Mutta totesin, et se paras olo mulle tänään tuli siitä juoksulenkistä, ei tästä herkusta, mista se hyvä olo ennen tuli aina. Sanoinkin Santerille, et muistuttaa mua ens kerralla kun mun tekee mieli roskaa et mitä juuri sanoin. Ettei se ollut oikeesti nautinto!

Maha turpos ja lähdin kotiin farkun nappi ja vetskari auki. Vatsakipu seurasi myöhemmin. Mun ruokapäiväni koostui siis törkeästi yhdestä cambridge tuotteesta, yhdestä ruisleivästä ja ranskalaisista sekä irtokarkista. WTF!!!

Tästäon hyvä jatkaa herkuttomalla linjalla. Voin kertoo, ettei ihan heti tee mieli taas mitään herkkuja ja jos tekee, lähden lenkille. Piste.

Tässä viikon liikunnat:

Ma: Body Combat + hauis ja ojentajatreeni salilla
Ti: Kävely 43min
Ke: Salitreeni, koko vartalo
To:-
Pe:-
La:-
Su: Juoksu 3,98km, 29min

Perjantaina oli punnitus ja plussaahan sieltä tuli. Haluan ajatella sen olevan nestettä eikä läskiä. Ehkä mun kroppa on vaan ihmeissään tästä ruuan lisäämisestä. Oon kuitenkin syönyt pääsääntöisesti hyvin ja mitään herkkuövereitä ei ennen tätä päivää oo ollut. Katsotaan mihin tää tästä kehittyy, mut liikkumiseen on nyt tosi hyvin energiaa ja olen siitä häpi häpi!


Täs mun uus hieno Camppaus shaker. Se on ihanan kapea ja istuu hyvin pieneen käteen, love it.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Dear (food) diary






Aamupala:
kaurahiutale 150 kcal
raejuusto 45 kcal
mansikkahillo kcal ei laskettu

Välipala:
cambridge pirtelö 138 kcal

Lounas:
kanasuikale 142,5 kcal
salaatti kcal ei laskettu
fetajuusto 16 kcal
real täysjyväleipä 75 kcal
voimariini kcal ei laskettu
aamupalajuusto 40 kcal

Päivällinen:
kasvissosekeitto 60 kcal
real täysjyväleipä 75 kcal
voimariini kcal ei laskettu
aamupalajuusto 40 kcal

Iltapala:
cambridge pirtelö 138 kcal
pakastemansikat 30 kcal
raejuusto 45 kcal

Yhteensä n. 994,5 kcal

En oo ihan tyytyväinen päivän kalorimäärään. Sinänsä jos laskis noi voimariinit ja mansikkahillon niin varmaan pääsisin just ja just siihen 1200 kaloriin mut proteiiniosuus on vissiin melko pieni kun miettii paljonko tänään olen liikunnalla kuluttanut. Kukaan ei ole täydellinen. Empähän syönyt herkkuja. Eikä edes tehnyt mieli koko päivänä!

Kevät päivä Kangasalalla

Mitäs pidätte blogin uudesta ilmeestä? Mun on pitänyt pitkään väsätä jonkinlainen aloittelija-banneri ja nyt sain aikaiseks vihdoin. Tänään on ollut huippu vapaa päivä. Aamulla kävin combatissa ja tuntui taas tuo iihana endorfiinihumala jälkeenpäin. Iltapäivää vietin miehen ja koiran kanssa ulkoillen kotikuntani Kangasalan maisemissa. Käveltiin kahdella näkötornilla kauniita kevätmaisemia ihaillen. Kuvat kertokoon :)







Lyyliä ihan häikäsee :)



Näitä oli ihan muutamat, yht 175 askelmaa, mut taitaa olla Pispalan portaissa vielä enemmän askellettavaa. Sitä odotellessä tarvoin näitä.