Tänään postisetä toi ilmoituksen äitiyspakkauksen saapumisesta. Hetihän se piti hakee ja penkoa kuin pieni tyttö jouluna. Mielestäni vaatteet oli melko poikamaisia. Oranssit värit toi kasarihenkeä kivasti. Oikeastaan tiesinhän minä suurin piirtein mitä siellä on ja tiesin sen jo valmiiksi ettei kaikki tule varmaankaan käyttöön. Haalari oli niin iso, et ehkä meneepi ensi jouluna tai sit jää just pieneksi ennen käyttöönottoa. Mut kyl mä silti tuon paketin halusin muistoksi 140e sijaan. Sanoipa yksi ulkomailla asuva tuttuni, ettei siellä mitään tollasia saa ilmaiseksi, joten ollaan hiljaa ja kiitollisia Kelan lahjasta.
Eilen vietin päivää ihan kotosalla ompelemalla lakanoita pieneen perintökehtoon.
Päivät nyt kuluu käsitöitä tehden, hyvin lyhyitä lenkkejä koiran kanssa tehden ja tapaamalla ystäviä. No mitä sitä muuta tarttis nyt tehdäkään. Harmittaa kuitenkin se, et heti kun päivään sisältyisi ohjelmaa, niin illalla viimeistään supistaa ja kroppa muistuttaa ottaan kevyemmin.
Tässä yksi väsäämäni teos, josta olen varsin ylpeä. Kastemekko on tehty samalla mallilla kuin äitini tekemä 30 vuotta sitten minulle. Omani on hieman kutistunut ja kellastunut, joten päätin neuloa omalleni uuden. Nauhan väri on vaan laitettu, koska uskottavaa sukupuoli-vahvistusta emme ole vielä saaneet, joten tutut ja sukulaiset: pinkit nauhat löytyvät myös!
Hankin myös ihanan Reiman 62 senttisen haalarin Ideaparkin tasauspäiviltä. Oli huippualennuksia!
Toki perheen karvalapsi on saanut myös jotain uutta. Syksyisiä lenkkejä kaikille toivotteleepi "Rukka-malli" Lyyli!
Vau, mikä mekko!! :)
VastaaPoista-Tintsu-