Sivut

tiistai 4. marraskuuta 2014

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Tällä viikolla olen


Tällä viikolla olen...

hoivannut flunssaista lasta

katsonut liikaa Gilmoren tyttöjä boxilta

käyttänyt lasta epävarmalla terveyskeskuslääkärillä

ollut ylpeä pojastani, joka oli joka lääkärin (varsinkin sen epävarman) unelmapotilas

treenannut rinnallevetoa

nähnyt ystäviä

kuullut salaisuuden

itkenyt

sotkenut lakanat juuri värjätyillä hiuksilla

syönyt herkkuja

viettänyt kaksi päivää Get up messuilla

Ihaillut muiden huikeeta kuntoa ja voimaa

olen ollut tyytyväinen itseeni sellaisena kuin olen

olen myös äsköisen vastapainoksi vihannut peiliä

vienyt pojan mummulaan yökylään

kuunnellut liian monta kertaa soivien lelujen renkutusta

käynyt ystävien upeassa uudessa kodissa

juonut "omenamehua"

välttynyt krapulalta

saanut nukkua yön ilman lapsen aiheuttamaa heräämistä

ikävöinyt lastani

käynyt lenkillä

miettinyt töihinpaluuta

tilannut lastenvaatteita netin kautta

ollut onnellinen

<3




lauantai 23. elokuuta 2014

urheilumotivaatiota

Mulla on ollut kalajoen reissusta lähtien hyvä treenidraivi päällä. Serkkuni jo kommentoi facebookin treenipäivityksen alle et rauhottuisit välillä :) pyydän anteeksi et noi spämmää facebook seinää kun en saa muutettua tota treenipäiväkirjaa sellaiseksi ettei se lähettäis kaikkia treenitietoja faceen (sano hep jos osaat neuvoa miten saan tän kuriin). Miksi kirjoittaa treenit muistiin? No, mulla se toimii motivaationa. Tossa Heia heian sovelluksessa on se kiva et tällä viikolla viimeksi tuli info siihen et olin tehnyt viidennenkymmenennen crosstraining tunnin tänä vuonna. Oonhan mä lajia "jo" (lue vasta) puoli vuotta harrastanutkin. Siihen päälle toiminnalliset ja hiitit ni voin olla ylpeä itsestäni. Mikä saa sut salille? Vastaus on helppo: siellä huomaa oman kehityksensä. Siellä saa palautetta ja ohjausta ammatti urheilijoilta/valmentajilta. Siellä tulee kevyt olo.

Mulla on edelleen vaikeuksia sopeutua tähän hitaasti hyvä tulee ajatteluun ton painon pudotuksen suhteen. Toi treenaaminen kuitenkin muistuttaa mua siitä, etten pystyisi kaikkeen 3-4 voima painotteiseen treeniin viikossa paastokaloreita syöden. Myöskin se paastolla/dietillä tulleiden tulosten pysyvyys mietityttää ja sulkee sen mahdollisuuden pois. Kaiken kaikkiaan tää maltillinen tahti tuntuu toimivan. Vaa'alla käyn vieläkin liian tiuhaan ja poraan voimatreenin jälkeisen aamun +2kg:aa vaikka tiedän ettei se ole + kahta kiloa läskiä. Vauvakiloja on tippunut nyt kaiken kaikkiaan 15kg. 7kg vielä aion puristaa mut millä ajalla, sen näyttää vain aika. Mitään ruokavalio muutoksia en ole tehnyt huhtikuun jälkeen joten jatketaan tällä proteiinia + rasvaa linjalla, ei viljaa eikä kevyt tuotteita ja mahd vähän sokeria. Herkkuhimoja "hallitaan" ja hillitään materialismilla suklaapatukan sijaan.


vaikka olis uudet treenihousut, niitä ei kannata laittaa mave päivänä jos ne ei oo tarpeeks pitkät...


Mitä äiti edellä, poika perässä.

tiistai 19. elokuuta 2014

Mama Looppaa

yhden päivän askeleet
Mulla on ollut nyt muutaman viikon Polar Loop aktiivisuusranneke käytössä. Siitä pystyy seuraan lepoajat ja istuallaan vietetyt ajat sekä päivittäisen aktiivisuuden matalalla, keskitason ja korkealla intensiteetillä. Se laskee päivittäin kulutetut kalorit ja otetut askeleet. Mulla ei ole tähän sopivaa sykevyötä, joten melko suuntaa antaviahan noi kalorimäärät on kun perustuu aktiivisuustasoon/painoon/pituuteen jne.

Skeptinenhän aina voi olla ja eniten ehkä itseäni häiritsee vekottimessa se et vaikka olisin ollut toiminnallisessa harjoittelussa toi ranneke sanoo et "vielä voisit olla aktiivisempi ja mennä vaikka hölkään 35 minuutiks" kun taas niinä päivinä kun on ottanut pari kävelylenkkiä ni aktiivisuustasot on hyvät. Kyl mä koen toiminnallisen hieman aktiivisemmaks tekemiseks kun kävelyn, mut ku ei ole sitä sykevyötä ni aika lelunahan tää vaan toimii. Sinänsä pidän tosta askel laskurista ja et pystyy seuraan sovelluksen kautta millaisia unijaksoja on yöllä ollut. Tässä on myös ihan normi kello.






Kuten ehkä kuvasta huomaa on mun yöunet ihan kortilla ja jotain olis pikkuhiljaa sille tehtävä et jaksaa. Mut unen määrään nähden aika hyvin oon jaksanut treenailla ja Kalajoen loman jälkeen on ruokavaliokin ollut hallussa. 



sunnuntai 3. elokuuta 2014

Loma Kalajoella

Hip hei ja ollaan palattu loman vietosta kalajoelta. On se meri upee nähtävyys tälläiselle betoniviidakossa asuvalle, että sitä voisi vaan tuijottaa ja tuijottaa.




























Jännitin, et millasta on matkustaa ton pikku ukon kans niin pitkä matka, et onko se ajelu pelkkää kitinää. Mut hyvinhän se meni. Hyvin meni myös itse mökkeily. Lapsi nukkui paremmin kuin kotona ja jos alkoi kitisyttään pystyi laittaa pojan puunsäilytyslaatikkoon pulikoimaan (tee se itse amme ämpäristä).




Kelit suosi. Vettä satoi viikon vain yhtenä päivänä. Penikkatautiakin uhmaten lenkkeilin, koska olisko parempaa lenkkimaastoo voinut pyytää. On silti kummallista, et jaksoi hölkötellä, koska syömiset ei ollut hallittua eikä hillittyä koko viikon aikana. Jo se et vetää hiilaria joka aterialla ja syö epäsäännöllisesti tuo pöhöttyneen olon, mutku piti vielä sitä karkkia ja sipsiäkin tunkee naamariinsa. No, lomalla otettakoon rennommin, olen nyt sit motivoituneempana tässä arjessa.



Meillä ei ollut mitään suunniteltua ohjelmaa lomaviikon varalle. Seurusteltiin mukana olleiden sukulaisten kanssa. Syötiin. Käveltiin. Katsottiin pätkivää telkkaria. Hengailtiin rannalla ja lähi terasseilla.






 Kotiin on kuitenkin aina kiva tulla (vaikka täällä on kuuma ku pätsis).

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Back in business

          
kuva: poltesali instagram
Voi pojat se oli taas kivaa. Good to be back!

Takaisin elävien kirjoissa

Vihdoinkin alkaa hellittää kaamee kesäflunssa. Viikko takaperin lauantaisen Viikinsaarireissun jälkipelinä kuume nousi ja helteistä ei ollut meikäläisellä tietoakaan. Palelin kuin pakkasella. Nelisen päivää sitä kesti ja sit sain kaupan päälle silmätulehduksen pojalta. Alpon kanssa vaihdettiin osia ja oli pojan vuoro sairastaa. Huh. Nyt alkaa helpottaa. Silmät on jälleen auki ja valkoiset. Kurkussa ei kasva enää kaktus, mut yskää on molemmilla.

Yks kaamee puoli sairastelussa (kaiken muun ohella) on ruokahaluttomuus ja ainut mitä tekisi laittaa kurkusta alas on karkki ja sipsi ja kaikki muu epäterveellinen. Tulipahan lepuutettua noita koipiakin ja penikkataudin kivut ei enää tunnu. Ihanaa palailla salille pikku hiljaa kun se tuntuu olevan ainut keino hallita mielitekoja. Kun liikun niin syönkin paremmin ja säännöllisemmin.

Miehellä alkaa tän viikon jälkeen loma ja kivaa reissua Kalajoelle on luvassa. Käydään myös asuntomessuilla haistelemassa sisustuksen trendejä ja pohditaan mikä voisi toimia meidän tulevaisuuden kodissa. Tässä vielä pari kuvaa kuluneelta viikolta Alposta, joka on aina aurinkoinen (paitsi silloin kun se kitisee. Kyllä, sekin kitisee.).


kuva: Iida Korpinen

torstai 3. heinäkuuta 2014

Sananen ravintolisistä

Yksi iso muutos minkä oon tehnyt keväällä on ravintolisien/vitamiinien käytön aloittaminen. Oon toki käyttänyt säännöllisen epäsäännölisesti palautusjuomaa ja d-vitamiinia aiemminkin, mut nyt on alettu oikeesti miettiin miks niitä käytetään ja kuinka paljon. En tule tähän postaukseen kertomaan mitään määriä, mitä itse käytän (luultavasti suurin osa lentäis perseelleen kun kuulis ne ja alkais jeesusteleen et onkohan toi ihan terveellistä). Jokaisella meillä tulisi olla vitamiinimme annokset siihen omaan tarpeeseen katsottuna.

Se purkki sieltä luontaistuotekaupasta "ota yksi pilleri päivässä ja saat kaiken tarvitsemasi" alkaa nykyään soittaan hälytyskelloja, joten ikävä kyllä se ei riitä. Myöskin paljon ajatellaan et saan omega3:seni lohesta, mutta tämäkin on ikävä kyllä väärin. Nykyään kun kalaa on teollisesti viljelty sen omega3 määrä on myös laskenut. Muutenkin nykyään puhutaan hirveesti rasvasta ja kirjoitellaan kevyt margariinien eduista, mutta jälleen mennään metsään. "Vain 1% suomalaisten syömästä rasvasta tulee sydämelle ja hormonitasapainolle edullisista omega3 kalarasvoista. Samaan aikaan lähes kolmasosa syödystä rasvasta on kasvisöljyä ja margariineja, jotka sisältävät paljon omega6 rasvahappoja", joita saadaan muutenkin liikaa. Jälleen kaikessa on kyse siitä tasapainosta. Miten saada riittävä määrä tarvittavia rasvoja. (lähde Optimal Performancen valmennus materiaali) Lähinnä kirjoitan tätä sillä ajatuksella, et kyseenalaistakaa hyvät ihmiset. Riittääkö se ruisleivän ja moniviljojen tuomat (hyödyt) vai olisiko napaläskin, tulehdusten, huonon unen syyt sittenkin jossain muussa kuin valvovissa lapsissa ja huonossa vastustuskyvyssä? Miten olis noi vitamiinit? Mut tiiän ettei nää oo helppoja juttuja. Itekin opettelen kokoajan lisää näitä hommia.

No mitäs minä ny sitten käytän? Tässä mun purkit:


Lysi Omega-3: Ei, se ei maistu kalanmaksalta vaan sitruunalta. Otan nestemäisenä, koska mun annokseen joutuis popsiin ihan järkyttävän määrän kapseleita. Miksi mulle: hormonitoiminta, aineenvaihdunta, immuniteetti, kudosten terveys ja kun sitä ei saa tarpeerks kalasta.

Solgar Liquid vitamine d: nestemäisenä, rasvapohjaisena, jotta imeytyisi. (syötkö aina hyvää rasvaa kun otat d-vitamiinipillerisi? Jos et ni ei se imeydykään mihinkään) Miksi mulle: immuniteetti, hormonitasapaino, luuston terveys ja ei. Me ei saada tarpeeks sitä auringosta, jos joku nyt ei sitä vielä tiennyt...

Magnesiumsitraatti+B6: Miksi mulle: sydämen ja verisuonten normaali toiminta, lihasten rentoutuminen/estää kramppeja, energiantuotanto, proteiinisynteesi

Maitohappobakteeria päivittäin miksi mulle: ruuansulatuskanavan/suoliston hoito

Glutamiini miksi mulle: aineenvaihdunta, lihasten ylläpito, proteiinisynteesi

Hera80: miksi mulle: treenin jälkeen proteiinilisä, palautuminen

Tää ei siis ole esimerkki käytä näitä! En käytä lisä kalciumia vaikka monien tulisi käyttää. Mulla on sitä liikaa jo omasta takaa. Mulla ei ole mitään monivitamiinipilleriä, oon nyt keskittynyt näihin "mömmöihin".

Vaihtamalla paranee

Joskus tämä sanonta pitää paikkansa. Kävin eilen vanhalla salillani treenaamassa Allun ja Tiinan kanssa. Tällä viikolla on treenit vähissä, koska mua vaivaa säärien tuskanen kipu a.k.a penikkatauti. Mut hei, ylävartaloa voi aina tehä, eiks ni? Mutta siis, olen nyt treenannut Poltteella 4 kuukautta. Virallisesti nyt voin sanoa et olen kotiutunut. Eilen vanhalla salillani tunsin olevani hukassa. Ensinnäkin perus salitreenistä on nyt niin sanotusti 4kk + yks raskaus aikaa ja onhan se kankeeta sit ekalla kerralla. Oon myös tottunut niin kropan kokonaisvaltaiseen treenaamiseen et kun pumppas vaan yläkropan lihaksia (tai no parit vatsat kans) jäi treeni jotenkin tuntumaan vajaaksi. Crosstraining tunnilla koko kroppa treenautuu vaikka painotus olisi vain muutamaan lihasryhmään.

Toki näitä kahta treenikaveriani on ollut ikävä (heidän suostuttelu salin vaihtamiseen jatkukoon...). Vanhan salini tiloja ei kuiteskaan ole ollut. Kaikki tuntui siellä melko ahtaalta kun on ehtinyt tottuun Poltteen neliöihin. Pakkohan se oli ottaa saliselfie (for old times sake):


Heh, ja vertailun vuoksi kuva vuodelta 2012:


Joten, vaihtamalla paranee, niin sali kuin kuvakin joten nyt nää koivet kuntoon ja jatketaan harjoituksia!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Sananen putkirullauksesta

Jos et ole kokeillut, kokeile. Paljon puhutaan foam rollereista, mut itse olen käyttänyt vain tollasta muovista vekotinta mitä salini tarjoaa. Putkirullaus on kehonhuoltoa ja sillä ompi monia hyötyjä joita nyt en ala oppikirjamaisesti googlesta kopioituna tähän luetteleen.


Pari asiaa siitä ainakin sanon et se on halpa vaihtoehto hierojalla käymiseen. Ite en ainakaan saa käytyä hierojalla (kerran kävin ja olin mustelmilla kuin pahoinpitelyn jäljiltä) ja itse saa omien kiputilojen mukaan auttaa palautumiseen treenin jälkeen. Rullaus vähentää maitohappojen kerääntymistä ja ei ole niin kipuilevat paikat treeniä seuraavana päivänä. Toki olen kokenut senkin et kun on pariviikkoo huoltamatta kehoa voi rullaus saada sut voihkimaan ja kiroilemaan kuin tukkijätkä kun sitä sitten tajuaa alkaa tekemään. Tän vempeleen hankin kotiinkin.

Eiliset kuntopiirit: penkki+vatsat+kuulakyykky

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Juhannusähky

Meillä ei mitään sen suurempia juhannus suunnitelmia ollut. Ei mitään mökkeilyä vaan ihan cityjuhannus. Mulla on ollut huono viikko kaikin puolin kun tiistaina alkoi flunssa. En ole ollut kipeä Alpon syntymän jälkeen ja kun kurkku ja nenä on täysin tukossa ei oikein oo ollut fiilistä yhtään mihinkään. Onneksi tää lenssu on vissiin menossa jo pois päin (ainahan saa toivoo) ja olisin jo ensiviikolla jo treenikunnossa.

On se kumma, et olin jo saanut hyvän draivin treenaamiseen. Kaikki tuntui hyvältä treenatessa, omat ennätykset paukkui ja hiki virtasi. Sitten tulee pöpö, alkaa käsi käydä ja herkut maistua. Mikä helvetti siinä on et kun treenaa ni ei tee mieli herkkujakaan ja kun on kipee ni silmissä kiiluu sokeri. Ja ähky on valtava. Viljattomissa herkuissa on toki pysytty mut sitä sokuria on joka tuutista tullut ja suuhun uponnut.

Tässä vähän meidän juhannusta muutamalla kuvalla. Tulisi jo ensi viikko ja varsinkin se terve viikko.










torstai 12. kesäkuuta 2014

Aamulla treenaminen hyvä vai huono juttu?

Oon viime ja tälläkin viikolla olosuhteiden pakosta saanut treenattua vaan aamulla. Oon huomannut etten saa tehoja irti niin hyvin aamulla treenatessa kuin illalla. Se ei ilmeisesti liity ruokaan koska mitään tyhjän vatsan aamutreenejä en harrasta (en ota riskiä et energiaa kuluis polttaan lihaksista ja eihän tyhjällä vattalla jaksa nostaa rautaa). Mut en nyt lähde sen tarkemmin kirjottaan mitään noista aamuaerobisista. Tehköön kellä toimii.

Oon miettinyt et vissiin suurin syy puhdittomuuteen aamulla on uni. Tässä nyt ei vieläkään olla päästy mihinkään yli 4h kestävään yhtäjaksoiseen unijaksoon vaan poika heräilee edelleen 3-4h välein yöllä. Luultavasti kuitenkin herään liian myöhään treeniajankohtaan nähden ja tauko aamuruuan ja kuntoilun väliin jää liian lyhyeksi. Oon kyl syönyt kevyemmin niinä aamuina, koska kuka nyt täydelläkään vatsalla jaksaa pumpata mut ei tyhjälläkään riitä energiaa.

 Tää kuva on tän viikon aamutreeneistä Hannan kanssa. Toki se oli ihan jees, mut kyseisen kuminauhajuoksun aikana syke hakkas miljoonaa vaikka tuntui ettei tikannut edes ihan täysiä. No pääasia kai se on et tuntuu. Muutenkin noi pojan kanssa salille menot ei oo parhaita treenipäiviä, koska Alpo kitisee tasaisesti huomiota, vaikka tällä kertaa lainavaunuissa viihtyikin melko kiltisti.


Ja jottei kukaan vaan luule et tää on laihdutusblogi niin tässä viikon herkkuja: