Kirjaimellisesti Fat overdose

Ihanien motivoijieni Tiinan ja Pt Allun painostuksesta koitan herättää motivaatiotani kirjoittamista kohtaan ja saada raportoitua tästä tuskaisesta odotuksesta ja sen aikaisesta syömisestä ja liikkumisesta ( lue liikkumattomudesta ). Katsotaan mihin tämä johtaa. Ehkäpä jatkuvaan valittamiseen tai ehkäpä kirjoittaminen saa mut ottaan itseäni niskasta kiinni ja miettimään mitä suuhuni laitan.

Raskaus. Tuo sana mikä monelle on jotakin aivan ihanaa. Jotakin mitä olet aina odottanut. No. Mietippä uudelleen. Raskaus. Sanahan kertoo jo kaiken. On tää vaan niin helvetin raskasta. Peilistä tuijottaa valas. Se on se ihana vauva maha. Ja paskat. Se on suolistoturvotus ja hampurilaset vatsamakkaran alla. Kumpa se olisikin se ihana vauva maha..

Tätä raskasta oloa on kulunut 4 kuukautta. Viisi jäljellä. Nyt uskallan ehkä ensimmäistä kertaa sanoa ääneen että alkaisiko helpottaa. No ainakin oksentamisen pelko on hieman hävinnyt kun ei joka hetki yökötä. Tuo jatkuva pahoinvointi on vienyt ajatukset pois kaikesta terveellisestä. Se pieni mitä on tehnyt mieli laittaa suuhunsa huutaa kahta sanaa: sokeri ja hiilari. Salaattia ei uskalla juuri lautaselle laittaa kun se ei maistu suussa miltään.

Painoa on kertynyt neljässä kuukaudessa 4 kiloa. Olkoon se siedettävä määrä, eikä se kumma kyllä stressaa kovin paljoa, mutta on tässä vielä aikaa jäljellä tuon luvun kasvattamiseen ja kyl se sit alkaa jo ahdistamaankin :)

Mua niin alkoi naurattaan kun otin tän kuvan. Huomasin samalla kaivanneeni kamalasti tän blogin kirjoittamista. Huomasin et se himobloggaaja on siellä jossain jos kahvilan vessassa alkaa fotaan itseään. Hullu mikä hullu, Tiina ja Allu, olkoon tää kuva teille omistettu :)

Tänään siis JumppaPirkot treffas salaatilla. Muuttuiko salaatilounas johonkin muuhun kun eräs Mama totesi tarvitsevansa jotakin muuta ( lue totesi haluavansa ) jotakin muuta.

Lounas maisema on upea. Lautasesta ei sit ole kuvaa, koska se ei juuri muuta sisältänyt kuin rasvaa ja sitä hiilaria. Jottei ihan mässäilyks menis niin jälkkärit näytti tältä:

Olisko tästä hyvä jatkaa? Tyttöjä se tuntui motivoivan. Niiden ajatukset meni treenaamiseen ja ruokaostokset näytti valokuvien osalta terveelliseltä. Minä menin miehen kanssa leffaan ja söin popcornia. Valas tuijottaa edelleen peilistä. Onneksi huomenna on 12h töitä. Ei ehdi mässään. Lohduttaudun siihen. Mama kuittaa.