Blogi hiljaisuuden loppu :)

Joku on jo varmasti miettinyt, että olenko sortunut sala syömiseen ja lihonut 5 kg enkä vain ole uskaltanut myöntää. Tästä ei nyt kuitenkaan ole kyse. Koko aikana en ole vielä kirjoitellut siitä, mikä se alkuperäinen, suurin motivaattori laihdutukselle on ollut. Sehän on juuri se, mikä muutama viikko sitten plussa tuloksella päätti itsestään ilmoitella. Olen mieheni kanssa läpi käynyt 1v ja 4kk ajan lapsettomuushoitoja ja laihdutusta sen pohjaksi. Kaikki on vielä hyvin aikaista, mutta voin sen todeta, että laihduttaminen on päättynyt useamman kuukauden ajaksi. Yhteistulokseksi tuli 18,1kg ja olen super tyytyväinen. Kuitenkin vielä jäi muutama kilo hampaankoloon ja uskon matkani jatkuvan vaakaa tuijotellessa.

Oon kovasti miettinyt jatkanko blogin kirjoittamista hieman eri aiheen ympäröimänä, mutta kuitenkin pyrin päivittämään pääsääntöisesti liikkumiseen ja ruokavalioon liittyvillä asioilla. Eihän se niin ole, että nyt voi popsia herkkuja ja mitälie naamariin. En aio syödä kahden edestä ja pelkään ihan liikaa niitä kiloja, mitä seuraavien kuukausien aikana kertyy... Mulla on ollut ihan orpo olo, kun en ole kirjoittanut blogia moneen päivään vai onko siitä jo useampi viikko? Kai siitä vain on tullut elämäntapa, osa painoprojektia ja mietinkin että harmittaako niitä ihmisiä, jotka blogiani seuraa jos alan mainitseen tänne asioita äitiydestä tms. Sit kuitenkin ajattelin, et alunperinkin kirjoitin tätä oman pään tuulettamiseksi, en sen takia et seuraako joku mua mun blogin kautta. Joten enköhän voi tänne höpistä mitä huvittaa. Lukija sitten tehköön sen valinnan lukeeko.

Helsingin reissun jälkeen olen ollut vaivan jos vaivankin kourissa, mutta päiviäni tällä hetkellä häiritsee eniten väsymys. Haluaisin olla aktiivinen odottaja, joka jaksaa käydä jumpalla ja kävelyllä. On ollut ihan mieletön kaipuu salitreeniin, mutta en ole kyennyt juuri työssäkäymisen lisäksi muuta tekemään. Toivon, että tämä väsymys ja huono olo väistyy pian ja jaksaisin olla se liikkuva mamma. Vappu nyt sujuu töissä ja yhden munkinkin söin. Vatsa tuli kipeäksi, mutta oli se sen arvoinen.

Vaikka tämä sokerista vappua toivottaa, niin älkää syökö liikaa munkkeja!