Kasaripolttarit ja lapsivapaa viikonloppu

Voi kauhistus mikä ikävä voi iskeä 33 tunnin eron jälkeen. Olin siis viikonloppuna viettämässä serkkuni Vernan polttareita ja ihan yön yli. Toki me ollaan Alpon kanssa oltu erossa jo kokonaisia päiviä, mut ei kuitenkaan yön yli. Miten se tuntuikin et koko jätkä olisi kasvanut puolimetriä reilussa vuorokaudessa ja vauvasta oli tullut iso poika.

Ilma nyt ei ollut kuin morsian, mut suurimmilta sateilta vältyttiin ja pilkotti se aurinkokin. Alkuun oli ohjelmaa Tampereen puolella, josta siirryttiin tankotanssahtelun (siitä lisää myöhemmin) ja ravintola ruokailun kautta Viljakkalaan mökkeileen. Viikonloppu oli varsin onnistunut ja tuleva morsian loisti kasari-prinsessana.

Lauantain ruokailut olivat melko epäsäännölliset, johon en ollut varautunut omilla eväillä ja muutenkin olin päättänyt herkutella vapaasti, kuitenkin ilman gluteenia. Trattorian menu ei järisyttänyt makunystyröitä vaan huusi proteiinin puutetta ja melko mauttomuutta. Jälkiruoka oli taivaallisen hyvää kuiteskin ja gluteenitonta, josta plussat ravintolalle.

Muut nauttivat alkomahooleista mut itse olin vaan ns. hiilarihumalassa tän aterioinnin jälkeen. Olin päättänyt syödä kalorini en juoda, joka jokseenkin vähensi seuraavan päivän pöhötystä. Oli ihanaa nauttia ystävien seurasta ja se jatkuva rilleissä tai tukassa roikkuva pikku apina paransi maailmaa isänsä kanssa. Tuntui hyvältä ottaa omaa aikaa ja sai ladattua akkuja mökin rauhassa, vaikkei unta nyt niin viikonlopulta paljoa kertynytkään.

Varsinaista ruokakrapulaa ei tullut vaan pikemminkin tämä hiilaritankkaus antoi lisää motivaatiota tulevan viikon treenaamiseen ja ehkä opin hieman armollisuutta itseäni kohtaan. Ehkä.